Alku

Lupasin itselleni kirjoittavani enemmän, parantuvani asiassa jota rakastan tehdä. Se ainoa asia, missä olen vahvoilla muihin verrattuna. Harjaantua, saada tunnustusta. Luoda itseäni suurempia tarinoita. Siitä on jo vuosia kun sängyssä maatessani uskottelin itselleni, että huomenna aloitan aktiivisen kirjoittamisen. Siinä välissä on vaihtunut paikkakunta, koulu sekä ikä. Ystävät ja kaverit jäivät, muutamia tuli tilalle. Teatterissakin pyörähdin, mutta kirjoittanut en ole kuin kouluun. Nekin nopeasti ja keskivertotason molemmin puolin aaltoillen.

Tämä blogi on yritys palauttaa rakkaus tekstin luomiseen, ja parantua siinä, tehdä siitä asia jolla voin kehuskella baaritiskillä jos sinne eksyn. Kuten kaikkeen tähän mennessä, suhtaudun tähänkin kyynisesti ja olen jo hyväksynyt vaihtoehdoksi sen, etten tätä tekstinpätkää pidemälle pääse. 

Tästä lähtee surullinen yritys olla omaperäinen. Toivotan itselleni onnea sekä uutta selkärankaa.

Tämä on myös ainoa teksti jota en tule tulevaisuudessa muokkaamaan, eräänlaisena muistutuksena.